Lentäminen pilvien yläpuolella 

Rita Järvinen

Lentoyhtiöksi oli valikoitunut Norwegian. Sen lähtöaika Helsingistä Mallorcalle oli klo 8.00. Arvioitu lentoaika n. 4 tuntia ja perillä määränpäässä Mallorcan Palman lentokentällä n. klo 11.55. Mallorcalla on kellonaika tuntia vähemmän kuin meillä ja näin saimme ikään kuin yhden tunnin lisäaikaa.  

Tämä sopi meille erinomaisesti, vaikka jouduimmekin heräämään hotelli Scandic Airportissa melko varhain, jo klo 4.30. Hotelli aamiainen syötiin pikaisesti ja klo 5.40 olimme jo lentokentän lähtöselvityksessä kaikkine tavaroinemme, jonossa muiden matkustajien kanssa. Minulla oli lähtöselvityksessä kopiot kaikista jo aiemmin lentoyhtiölle lähetetyistä selvityksistä hengityskoneista, imusta ja pyörätuolista. Passin ohella näytin myös lääkärintodistuksen laitteiden saamisesta matkustamoon. Ruumaan menevät matkalaukut nostettiin hihnalle ja me siirryimme pakkaamaan sähköpyörätuoliani lentokoneen ruumaan meneväksi. Minä siirryin omasta tuolistani manuaalituoliin.  

Turvatarkastuksen kautta koneeseen

Turvatarkastuksen jälkeen pääsimme vihdoin terminaaliin. Tähän kaikkeen meni kuitenkin niin paljon aikaa, että terminaaliin pääsyn jälkeen täytyi pikaisesti etsiä oma lähtöportti ja sen läheisyydestä inva-wc. Tässä kohtaa voi vain toivoa, että inva-wc ei ollut varattu. Muista matkustajista poiketen ei minulla ole mahdollisuutta käydä wc:ssä lentokoneessa matkan aikana. Tämä määrittelee myös sen, miten paljon uskallan syödä tai juoda ennen matkalle lähtöä tai matkan aikana.  

Lähtöportilla vammaiset matkustajat otetaan koneeseen ennen muita matkustajia. Minut vietiin ensin putkea pitkin koneen ovelle, josta siirryin kävellen tuettuna koneeseen omalle paikalle kolmannelle riville. Avustaja kantoi hengityskonetta perässäni ja asetti sen edessä olevan istuimen alle.  

Hengityslaite lentokoneessa

Käytän hengityskonetta koko ajan. Edessä olevan tuolin alle se mahtuu ja siihen pystyy vaihtamaan akun tarvittaessa. Paikkani oli ikkunan vieressä, josta näki katsella lennon aikana alla olevia maisemia: kaupunkeja, vuoristoja, merta, jokia ja järviä. Yli kymmenen tuhannen metrin korkeudessa pystyi ihailemaan alapuolella olevia pumpulimaisia pilviä ja auringon nousua taivaanrannassa.  

Neljän tunnin lentoaika oli suhteellisen sopiva. Aika kului melko nopeaan lukien, lentoyhtiön mainoslehtiä selaillessa tai pikku suolaista tai virvokkeita nauttiessa. Turvavyöt olivat kiinni koko matkan ajan. Koneen laskeutuessa Palman kentälle piti avustajan tukea toisella kädellään minua selkänojaa vasten koneen jarruttaessa voimakkaasti kiitoradalla ennen pysähtymistä.  

Koneen henkilökunta päästi koneesta pois ensin kaikki muut matkustajat ja sitten vasta erityistä tukea tarvitsevat matkailijat. Tällä kertaa kone ei mennyt putken päähän, joten matkustajat joutuivat ensin laskeutumaan lentokoneen portaita pitkin kentälle, josta heidät kuljetettiin bussilla terminaaliin.  

Minun ja kolmen muun matkustajan kohdalla koneen viereen tuli nostolavallinen kuljetusauto. Siirryin istuimeltani ns. kantotuoliin, jonka avulla minut siirrettiin istuimeltani koneen vieressä olevaan hissilliseen autoon. Autoon päästyäni siirryin manuaalituoliin. Kun kaikki erityiskuljetusta tarvitsevat matkustajat olivat päässeet autoon, meidät kuljetettiin terminaaliin odottamaan matkatavaroiden tuloa hihnalle.  

Matkatavaroiden saapumisen jälkeen siirryimme odottamaan sähköpyörätuoliani, joka tuotiin melko nopeasti tutussa paketissa luoksemme. Muovipussi poistettiin ja teipit irrotettiin. Selkänoja nostettiin paikoilleen ja jalkatuet kiinnitettiin. Lopuksi asetettiin ohjauslaite paikoilleen ja kytkettiin virtajohdot akkuun. Tuoli oli ehjä ja toimintavalmis.  

Seuraavaksi tuloaulasta siirtyminen terminaaliin ja ulos. Lämmin kostea ilma tulvahti vasten kasvoja, aurinko pilkisteli pilven takaa ja palmut reunustivat lentokentän sisääntulorakennusta. Tämä oli täydellistä harmaan ja sateisen talven jälkeen. Nopea katsahdus ympärille ja samassa ystävällinen taksikuljettaja seisoikin jo edessämme kysyen Mrs Järvistä. Tilavaan hissilliseen taksiin siirtyminen oli helppoa. Minä, avustajat ja kaikki matkatavarat sulassa sovussa. Matka hotelliimme alkoi.   

Aiheet

Lisää luettavaa

Mutkikasta soveltamista

Mietin täällä Hengitystuki ry:n toimistolla, että elämää ylläpitävän hengityslaitteen käyttäjien on varmaan hyvä tietää ennalta, miten mutkikasta vammaispalvelujen myöntäminen on ...

Matkalla Mallorcalle

Kirjoittanut Rita Järvinen Joulukuun alun harmaudessa alkoi ajatus selkiintyä. Lyhyellä matikalla laskettuna oli selvää, että harmautta, räntäsadetta ja sisäruokintaa kestäisi ...

Mitä kuuluu hengityshalvausstatuksen omaajien siirtymälle?

Uutta kaikille osapuolille Vuosi on vaihtunut jo yli kuukausi sitten, ja uusi vammaispalvelulaki on astunut voimaan. Laki mahdollistaa hengityshalvausstatuksen omaajien ...

THL:n Verkostoituvat vammaispalvelut -tilaisuudessa 6.9.2024 käsiteltiin hengityslaitteen varassa elävien henkilöiden palveluita

Puheenvuoron pitivät Varhan hyvinvointialueen osastonylilääkäri Waltteri Siirala TYKSistä sekä vammaispalvelujohtaja Sari Hietala. He ovat yhteistyössä suunnitelleet tulevien uusien hengityslaitteen varassa ...

Skip to content