Kuten julkisuudessa on syksyn mittaan kerrottu, yksi Petteri Orpon hallituksen ensimmäisiä lakiesityksiä oli vammaispalvelulain voimaantulon siirtäminen. Lain voimaantuloa siirrettiin vuoden 2025 alkuun ja sitä ennen lakia muokataan soveltamisalan osalta.
Yhdistyksemme vastusti lain voimaantulon siirtymistä, sillä hengityshalvausstatuksen omaajat ovat odottaneet sairaalan kirjoista pois siirtymistä jo pitkään eikä nykyinen asema laitospotilaina vastaa YK:n vammaisopimusta.
Tätä kirjoittaessa on selvillä soveltamisalan täsmentämisen ja muokatun vammaispalvelulain valmistelun alustava aikataulu. Aikataulu tähtää siihen, että loppukeväästä 2024 lakiesitys tulisi lausuntokierrokselle, jonka jälkeen lakiesitys menisi eduskunnan käsiteltäväksi syyskuussa.
Lain valmistelun tarkoituksena on säilyttää vammaispalvelulaki vammaisille henkilöille tarkoitettuna erityislakina. Lisäksi tavoitteena on, että hyvinvointialueilla olisi taloudelliset resurssit toteuttaa lakia eli vammaispalveluja.
Soveltamisalan täsmentäminen ei ole yksinkertainen tehtävä, sillä rajan vetäminen yleislain eli sosiaalihuoltolain ja erityislain eli vammaispalvelulain nojalla järjestettävissä palveluissa on haastavaa. Erityisesti tämä koskee iäkkäitä ihmisiä. Lisäksi on huomioitava vaikutukset perus- ja ihmisoikeuksiin sekä perustuslakivaliokunnan linjaukset näissä kysymyksissä.
Yhdistyksemme totesi vammaispalvelulain voimaantulon lykkäämislakiesitystä koskevassa lausunnossa, että hengityslaitteen varassa eläviä henkilöitä koskeva pykälä 33 on säilytettävä eduskunnan keväällä 2023 hyväksymässä muodossa. Nykyisiä hengityshalvausstatuksen omaajia ei voi sulkea vammaispalvelulain nojalla järjestettävien palvelujen ulkopuolelle enää jatkossa.
Jälleen siis odotellaan lain valmistelun etenemistä. Yhdistys pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan siihen, että hengityslaitteen käyttäjiä ja hengityslaitteen varassa eläviä henkilöitä kohdellaan yhdenvertaisesti muiden kanssa.
