pyörätuolissa istuvan ja vieressä olevan henkilön kädet koskettamassa samaan aikaan pyörätuolin ohjainta

Mutkikasta soveltamista

Ilka Haarni

Mietin täällä Hengitystuki ry:n toimistolla, että elämää ylläpitävän hengityslaitteen käyttäjien on varmaan hyvä tietää ennalta, miten mutkikasta vammaispalvelujen myöntäminen on sosiaalityöntekijöille uuden vammaispalvelulain myötä. Ettei tule sitten yllätyksenä.

Nimittäin, sosiaali- ja terveysministeriö on antanut vammaispalvelulain soveltamisalan soveltamisohjeen – siis soveltamistakin pitää osata soveltaa. Eikä se ole kovin helppoa, vaan on lukuisia asioita huomioitavina.

Vammaispalvelulain perusteella järjestetään soveltamispykälän tarkentamisen jälkeen palveluita ainoastaan, jos muussa laissa tarkoitetut palvelut eivät ole henkilön yksilöllisen palvelutarpeen ja edun kannalta sopivia ja riittäviä. Tosin uuden vammaispalvelulain yhtenä tavoitteena oli, että hengityshalvausstatuksen omaajat siirtyvät nimenomaisesti vammaispalvelulain nojalla järjestettäviin palveluihin.

Mutta suunnilleen seuraavasti sosiaalityöntekijän tulisi toimia, kun vammainen henkilö hakee esimerkiksi asumisen tukea eli tarvitsemiaan palveluita vaikkapa kotiin (kuten useimmat hengityshalvausstatuksen omaajat tulevat tarvitsemaan):

  1. Tehdään palvelutarpeen arvio, jossa arvioidaan henkilön palvelujen tarve ja se, onko henkilö vammaispalvelulain 2 §:n 1 momentin tarkoittama vammainen henkilö (tarkemmin alla kohdassa 3).
  2. Varmistetaan asiakkaan osallisuus asiakasprosessin kaikissa vaiheissa (hakijan näkemykset pitää huomioida ja hänen pitää voida olla mukana).
  3. Arvioidaan, tarvitseeko henkilö vamman tai sairauden aiheuttaman pitkäaikaisen fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen, sosiaalisen tai aisteihin liittyvän toimintarajoitteen takia välttämättä apua tai tukea tavanomaisessa elämässä.
  4. Sen jälkeen pitää aluksi arvioida, olisivatko sosiaalihuoltolaissa tarkoitetut asumispalvelut vammaisen henkilön yksilöllisen palvelutarpeen ja edun kannalta sopivia ja riittäviä (tässä pitää huomioida palvelujen sisältö, tarpeisiin vastaava henkilöstö jne.). Erityisesti pitää kiinnittää huomiota myös siihen, että mikäli kyseessä on lain tarkoittama vammainen henkilö, myös sosiaalihuoltolain perusteella järjestettävien palvelujen tulee toteuttaa vammaispalvelulain tarkoitusta eli toteuttaa vammaisen henkilön yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista, tukea vammaisen henkilön itsenäistä elämää ja itsemääräämisoikeuden toteutumista sekä turvata vammaisen henkilön yksilöllisen tarpeen ja edun mukaiset, riittävät ja laadultaan hyvät palvelut.
  5. Mikäli sosiaalihuoltolain mukainen palvelu arvioidaan sopivaksi ja riittäväksi, arvioidaan asiakasmaksu ja tarve soveltaa asiakasmaksuihin liittyvää suojasäännöstä.
  6. Vasta mikäli sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut eivät ole vammaiselle henkilölle sopivia ja riittäviä, arvioidaan vammaispalvelulain mukaisten asumisen tuen myöntämisedellytysten täyttyminen.

Sitten voidaan tehdä päätös myönnettävästä palvelusta tai palveluista.

Hengityslaitteen varassa elävän henkilön kannattaa muistuttaa sosiaalityöntekijää siitä, että sosiaalihuollon asumispalvelut ovat vain poikkeustapauksissa elämää ylläpitävän hengityslaitten käyttäjälle riittäviä ja sopivia ja erittäin harvoin hänen etunsa mukaisia.

Hengityslaitteen varassa elävän henkilön hengityslaitteen toimivuudesta huolehtiminen edellyttää yleensä ympärivuorokautista toisen henkilön läsnäoloa ja avustamista, joka toteutetaan ensisijaisesti kotona työntekijäringin avulla. Sen vuoksi vammaispalvelulain mukainen asumisen tuen palvelukokonaisuus omaan kotiin on useimmiten se sopiva, riittävä ja asiakkaan edun mukainen sekä välttämätön palveluratkaisu. Ei esimerkiksi olisi järkevää, että hengityslaitteen varassa elävä henkilö joutuisi siirtymään pois kotoaan, jossa asuu itselleen tärkeiden ihmisten tai esimerkiksi lemmikkiensä kanssa, ja jossa on jo tehty hengityslaitteen käytön ja vamman tai sairauden edellyttämät asunnon muutostyöt – ja jossa jo toimii sopiva työntekijärinki.

Toivottavasti sosiaalityöntekijät kuuntelevat huolellisesti hengityslaitteen varassa elävien ihmisten asiantuntemusta omissa asioissaan ja pystyvät kunnolla ymmärtämään hengityslaitteen varassa elävien ihmisten yksilölliset tarpeet!

Aiheet

Lisää luettavaa

Matkalla Mallorcalle

Kirjoittanut Rita Järvinen Joulukuun alun harmaudessa alkoi ajatus selkiintyä. Lyhyellä matikalla laskettuna oli selvää, että harmautta, räntäsadetta ja sisäruokintaa kestäisi ...

Mitä kuuluu hengityshalvausstatuksen omaajien siirtymälle?

Uutta kaikille osapuolille Vuosi on vaihtunut jo yli kuukausi sitten, ja uusi vammaispalvelulaki on astunut voimaan. Laki mahdollistaa hengityshalvausstatuksen omaajien ...

THL:n Verkostoituvat vammaispalvelut -tilaisuudessa 6.9.2024 käsiteltiin hengityslaitteen varassa elävien henkilöiden palveluita

Puheenvuoron pitivät Varhan hyvinvointialueen osastonylilääkäri Waltteri Siirala TYKSistä sekä vammaispalvelujohtaja Sari Hietala. He ovat yhteistyössä suunnitelleet tulevien uusien hengityslaitteen varassa ...

Suomesta puuttuu trakeostoomakanyylien valmistusosaaminen – ja tarvittavia kanyyleja

Muutama vuosi sitten yhdistykseemme alkoi tulla uudenlaisia yhteydenottoja: elämää ylläpitävää hengityslaitetta yksilöllisesti valmistetun tai muotoillun trakeostoomakanyylin avulla käyttäville ei enää ...

Skip to content