Imeminen

Miten usein? 
Imemistarve on hyvin yksilöllinen asia. Kuitenkin voidaan usein vähentää imemistä oikealla tekniikalla. Kuinka usein tulisi imeä määräytyy suoraan tarpeesta. Imeminen tulisi suorittaa mikäli eritteet häiritsevät ilman tasaista jakautumista keuhkoalueelle. Huono kaasujen jakautuminen aiheuttaa eritemäärän lisääntymistä, ja näin ollen eritteet on saatava pois. Turha imeminen aktivoi trakeassa nesteen tuottamiseen erikoistuneita soluja, josta seuraa lisääntynyt eritemäärä. 


Kuinka? 
Imemistekniikka on ratkaisevassa asemassa tuloksen optimoimisessa. Imukerta voi olla suhteellisen pitkä eli niin kauan kuin katetri imee eriteitä. Heti kun ”saalista” ei saada kasvaa virtaus katetrin kautta monikymmenkertaiseksi, jolloin keuhkojen jäännösilma helposti poistetaan. Näin ollen imemiskerran pituus määräytyy siitä kauanko eritteet rajoittavat katetrin läpi kulkevaa virtausta. Mikäli ”saalista” ei löydy tulisi keskeyttää imeminen noin 5 sekunnin kuluttua jotta lisäilmaa ehtisi kulkeutua kanyylin kautta keuhkoalueelle. Mikäli näin ei menetellä aikaansaadaan helposti atelektaaseja jotka lisäävät eritetuottoa, huonontavat hapetusta ja aiheuttavat lisääntynyttä hengitystyötä sekä kasvattavat sydämen kuormaa. 


Fysioterapia? 
Säännöllinen jumppa ja tyhjennyshoito on tärkeää. Erinomainen työkalu niille potilaille joiden eriteongelma johtuu huonosta keuhkodynamiikasta on vesipulloon puhaltaminen (tai sen kaupalliset muodot). Sillä pyritään avaamaan ei toimivia keuhkoalueita (=eritettä tuottavia). 


Muita kommentteja: 
Kanyylin koko ja valmistusmateriaali on joillekin potilaille ratkaisevaa. Markkinoilta löytyy kanyyleja jotka ovat hopeoituja. Ne hilseilevät ja vapauttavat sen jälkeen huonosti siedettyjä aineosia. On jopa kuvattu, että jotkut kanyylit sisältävät nikkeliä. Koko on tärkeä, koska alimitoitettu kanyyli aiheuttaa kostutuksen vähentymistä jolloin taas ylempien hengitysteiden värekarvat (Silia) lakkaavat toimimasta. Tästä seuraa, että eritteet jäävät syvemmälle keuhkoihin eivätkä ole imettävissä. 
Tästä aiheesta voidaan keskustella hyvinkin pitkään sillä jokaisesta kysymyksestä voisi kirjoittaa yhden kirjan. 

Martin Donner 

Lisää luettavaa

Erillissopimus

Muutamalla hengityshalvausstatuksen omaavalla henkilöllä maassamme on ns. erillissopimus. Erillissopimuksessa statuksen omaava on solminut sairaanhoitopiirin kanssa erillisen sopimuksen, jonka perusteella hän itse toimii työnantajana työntekijäringin jäsenille.

Lue lisää »

Hammashoito

VASTAUS HENGITYSHALVAUSPOTILAAN HAMMASHOIDON KUSTANNUSTEN KORVATTAVUUTEEN  Hengityshalvauspotilaat ry:n pyynnöstä ohessa kannanottoni hengityshalvauspotilaan hammashoidon kustannusten korvattavuuden lainmukaisuuteen;  Hengityshalvauspotilaita koskeva lainsäädännön nykytila on niukka. Ainoa nimenomainen voimassa oleva

Lue lisää »

Leikkaukseen varautuminen 

Elämää ylläpitävän hengityslaitteen kanssa voi joskus päätyä erilaisiin leikkausta ja nukutusta edellyttäviin tilanteisiin. Niissä hengityslaitteen käyttö pitää aina huomioida erikseen. Perussairaus tai vamma, sekä muu

Lue lisää »

Lisää tietoa:

Etsitkö tietoa tai tukea elämästä uniapnean kanssa? Löydät sitä Suomen Uniapneayhdistyksen tai Hengitysliiton kautta

Tervetuloa verkkosivuillemme!

Kaipaamme hieman palautetta sivustomme sisällöstä. Toivottavasti jaksat vastata yhteen kysymykseen.

Tietoa käytetään toimintamme kehittämiseen. Kiitos!

Skip to content