Miten hengityshalvausstatuksen saaneiden palvelut järjestetään

Hengitystuesta huolehtiminen järjestetään kotona yleensä työntekijäringin avulla. Osa sairaaloista palkkaa itse työntekijät työskentelemään hengityshalvausstatuksen omaavan kotona, osa sairaaloista on puolestaan kilpailuttanut kotiin tuotavat työntekijäpalvelut. Myös kunta saattaa olla työntekijäringin järjestäjä.

Useimmiten työntekijät ovat terveydenhuollon ammattilaisia (lähinnä lähihoitajia), mutta joskus myös omaiset tai läheiset osallistuvat huolenpitoon joko työntekijäringin osana tai omaishoitajina. Lisäksi osalla hengityshalvausstatuksen omaavista on myös henkilökohtainen avustaja osan aikaa.

Pienellä osalla hengityshalvauspäätöksen saaneista on ns. erillissopimus, jossa statuksen omaava toimii itse työntekijöiden työnantajana sairaalan korvatessa palkkakulut. Lisää erillissopimuksesta voit lukea osoitteessa https://hengitystuki.fi/erillissopimus/

Vaihtelu työntekijärinkien järjestämis- ja toimintatavoissa on suurta. Myös se, miten paljon sairaalan ohjeistukset säätelevät hengityshalvausstatuksen omaavien arkea, vaihtelee. Moni statuksen omaava toivoo nykyistä enemmän joustoa työntekijäpalveluiden järjestämiseen sekä lisää mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa palveluidensa suunnitteluun ja sisältöön.

Erikoissairaanhoito vastaa hengitystukihoidon ja siihen liittyvien kuljetusten kustannuksista ja ne ovat hengityshalvausstatuksen omaavalle maksuttomia. Lisäksi sairaala maksaa hengityshalvausstatuksen omaaville ns. ylläpitokorvausta kattamaan hoitoon välittömästi liittyviä kustannuksia (ruokailu, vuodevaatteet, huoneensiivous, lääkkeet), jotka he sairaalassa ollessaan saisivat. Tämä poikkeava käytäntö liittyy siihen, että hengityshalvauspotilas on kotona asuessaankin sairaalan kirjoilla. Ylläpitokorvauksen suuruus vaihtelee eri puolilla maata, mutta on usein sidottu sairaalan hoitopäivämaksun suuruuteen.

Kotiin tehtävät asunnon muutostyön kustannukset, jotka mahdollistavat hengityshalvauspotilaan kotona asumisen, kuuluvat yleensä vammaispalvelulain piiriin ja ne pitää hakea erikseen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuottamassa Vammaispalveluiden käsikirjassa on yhteistyössä yhdistyksemme kanssa laadittu kuvaus hengityshalvauspotilaiden eritystilanteesta. Osiossa esitellään palveluiden järjestäminen. Tekstin löydät osoitteesta https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/hengityshalvauspotilaiden-erityistilanne

Hengityshalvausstatusta omaamattomien hengityslaitteen käyttäjien palvelut (esimerkiksi henkilökohtainen apu) järjestetään vammaispalvelulain perusteella ja terveydenhoito ilman erityisjärjestelyjä.

Lisää luettavaa

Hengityslaite ja sähkökatko

Sähkökatkoihin varautuminen on kaikille tärkeää, mutta elämää ylläpitävän hengitystuen käyttäjille se on olennaista. Hengityslaite ja imulaite eivät toimi ilman sähkävirtaa. Suorastaan välttämätöntä sähkökatkojen ennakointi on,

Lue lisää »

Leikkaukseen varautuminen 

Elämää ylläpitävän hengityslaitteen kanssa voi joskus päätyä erilaisiin leikkausta ja nukutusta edellyttäviin tilanteisiin. Niissä hengityslaitteen käyttö pitää aina huomioida erikseen. Perussairaus tai vamma, sekä muu

Lue lisää »

Lisää tietoa:

Etsitkö tietoa tai tukea elämästä uniapnean kanssa? Löydät sitä Suomen Uniapneayhdistyksen tai Hengitysliiton kautta

Skip to content