Ajankohtaisia uutisia:

Rokotevelvoite työntekijöille voimaan helmikuun alusta

koronarokotepullo, rokoteneula sekä kolme minikokoista tereydenhuollon vaatteisiin puettua nukkea piikin vieressä

Tartuntatautilakiin tehtiin joulukuussa 2021 väliaikainen muutos, jonka tavoitteena on suojata erityisesti covid-19-taudin vakaville seurauksille alttiiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja käyttävien asiakkaiden ja potilaiden henkeä ja terveyttä. Muutos edellyttää heidän kanssaan työskenteleviltä työntekijöiltä koronarokotteen ottamista tai sairastamalla saatua suojaa tautia vastaan helmikuun alusta alkaen.

Kenen palveluissa rokotesuojaa edellytetään

Covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiita asiakas- ja potilasryhmiä ovat esimerkiksi ikääntyneet sekä henkilöt, joilla on vakavalle covid-19-taudille erittäin voimakkaasti altistavia perussairauksia. Tällaisia erityisen voimakkaasti covid-19-taudille altistavia perussairauksia ovat esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuottaman lääketieteelliseen riskinarvioon perustuvan listauksen ryhmään 1 ja 2 kuuluvat henkilöt. Elämää ylläpitävän hengityslaitteen käyttäjät kuuluvat näihin riskiryhmiin.

Missä palveluissa ja millaista suojaa tarvitaan

Lakimuutoksen myötä kaikissa Covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiille asiakkaille ja potilaille tarjottavissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden sellaisissa tehtävissä, joihin liittyy lähikontaktin aiheuttama tartuntariski, voi vain erityisestä syystä käyttää henkilöä, jolla olisi puutteellinen suoja kyseistä tautia vastaan. Suojaksi katsotaan covid-19-rokotukset tai enintään kuusi kuukautta aikaisemmin sairastettu, laboratoriovarmistettu tauti. Työntekijä, joka ei lääketieteellisistä syistä voi ottaa rokotetta, voi osoittaa suojan covid-19-tautia vastaan todistuksella hänelle enintään 48 tuntia ennen työvuoroon saapumista tehdyn covid-19-testin negatiivisesta tuloksesta.

Sääntely ei siis rajoitu pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden tehtäviä hoitavaan henkilöstöön, vaan se koskee myös esimerkiksi sellaisissa siivous- tai ruokahuollon tehtävissä toimivia henkilöitä, jotka tehtäviään hoitaessaan voivat aiheuttaa asiakkaalle tai potilaalle covid-19-tartuntariskin esimerkiksi ollessaan hänen kanssaan samassa tilassa tai huoneessa.

Myös henkilökohtaisen avun on tulkittu olevan palvelu, jota laki koskee, mikäli henkilökohtaisen avun käyttäjä kuuluu riskiryhmiin. Heta-liiton sivuilla on tarkempaa tietoa henkilökohtaisen avun työnantajille: https://heta-liitto.fi/korona/koronaukk/henkilokohtainenapujakoronarokotteet/

Myös esimerkiksi tietyllä terveyskeskuksen tai sairaalan osaston henkilöstöllä tai saman sosiaalihuollon asumisyksikön työntekijöillä tulee olla tarvittava suoja covid-19-tautia vastaan, jotta asiakkaiden ja potilaiden riski saada tartunta olisi mahdollisimman pieni.

Työnantajan on huolehdittava

Työnantajan tulee tehdä arvio siitä, keneltä suojaa edellytetään.

Työnantajalla on oikeus käsitellä tietoa työntekijän tai opiskelijan saamasta covid-19-rokotuksesta tai enintään kuusi kuukautta aiemmin sairastetusta covid-19-taudista. Työnantajan oikeus käsitellä työntekijän rokotetietoja ei edellyttäisi työntekijän antamaa suostumusta.

Poikkeukset

Työnantaja voi poiketa lain vaatimuksista erityisestä syystä. Erityisenä syynä lain edellytyksiä täyttämättömän työntekijän käyttämiselle voi olla henkilöstöpula. Varsinkin henkilökohtaisen avun työnantajamallissa voi olla hankalaa saada äkkiä sopivaa muuta henkilöä avustajaksi.  

Erityinen syy on myös silloin, jos työntekijä on aloittanut COVID-19-rokotesarjan, mutta ei vielä ole saanut täyttä rokotesarjaa rokotteiden antovälistä johtuen.

Lisää uutisia:

Harmaa näyttely kiinnosti

  Viime lauantaina oli yhdistyksemme ensimmäinen joulutapaaminen kasvokkain muutamaan vuoteen. Keräännyimme ensin Amos Rexiin katsomaan Hans Op de Beeckin näyttelyä Hiljainen paraati. Sen harmaat veistokset

Lue lisää »

Vammaispalvelulakiesityksen käsittely eduskunnassa venyy

Valtioneuvosto on joutunut toteuttamaan väliaikaisia toimia vammaispalvelulakiesityksen käsittelyn viivästymisen takia. Hallitus antoi 24.11.2022 kehitysvammalakia koskevan lakiesityksen, jolla huolehditaan hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyessä 1.1.2023 tarvittavista välttämättömistä lakimuutoksista

Lue lisää »
Skip to content