Elämää ylläpitävän hengityslaitteen käyttäjiksi on yhdistyksessä hahmotettu jonkin perussairauden tai vamman omaavat henkilöt, joiden tilanne
- aiheuttaa hengitysvajauksen
- vaatii hengitystukea terveyden ja/tai hengen ylläpitämiseen
- edellyttää toisen henkilön apua hengityslaitteen käytössä tai vamman takia
Elämää ylläpitävää hengitystukea näille ihmisille tarjoaa joko henkitorviavanteen, maskin tai suukappaleen kautta käytettävä hengityslaite. Henkitorviavanteen kautta hengityslaitetta käytetään yleensä ympärivuorokautisesti, maskin tai suukappaleen kautta sitä käytetään usein vähemmän, esimerkiksi öisin ja päivällä tarvittaessa.
Kaikki nykyiset hengityshalvausstatuksen omaajat kuuluvat elämää ylläpitävän hengityslaitteen käyttäjiin riippumatta hengitystuen toteutusväylästä. Uusi vammaispalvelulaki käyttää jatkossa hengityshalvausstatuksen omaajista käsitettä hengityslaitteen varassa elävä henkilö (katso määritelmästä tarkemmin https://hengitystuki.fi/uutinen/uusi-vammaispalvelulaki-tassa-ydinasiat-hengityslaitteen-varassa-elavan-henkilon-maaritelman-nakokulmasta/).
Elämää ylläpitävän hengityslaitteen käyttäjiä on kuitenkin huomattavan suurempi joukko niiden vammaisten tai pitkäaikaissairaiden henkilöiden joukossa, jotka käyttävät laitetta vain osan vuorokautta ilman keinotekoista ilmatietä eli kasvo- tai nenämaskin taikka suukappaleen avulla. Myös he tarvitsevat hengitystuen toteuttamiseen tai toimintarajoitteensa takia yleensä toisen henkilön apua.
Tyypillisiä sairauksia, jotka edetessään aiheuttavat hengitysvajetta ovat esimerkiksi erilaiset lihasdystrofiat. Polio on aiemmin ollut keskeinen elämää ylläpitävän hengitystuen tarpeen synnyttäjä. Lisäksi esimerkiksi korkea selkäydinvamma voi lamata hengityslihasten toiminnan, jolloin tarvitaan elämää ylläpitävä hengityslaite.
Itsenäisesti happilaitetta tai CPAP-laitetta käyttävät henkilöt löytävät tietoa ja tukea Hengitysliitosta sekä esimerkiksi Suomen uniapneayhdistyksestä.
