Keitä tarkoitamme elämää ylläpitävän hengityslaitteen käyttäjillä?

Elämää ylläpitävän hengityslaitteen käyttäjiksi on yhdistyksessä hahmotettu jonkin perussairauden tai vamman omaavat henkilöt, joiden tilanne

  • aiheuttaa hengitysvajauksen
  • vaatii hengitystukea terveyden ja/tai hengen ylläpitämiseen
  • edellyttää toisen henkilön apua hengityslaitteen käytössä tai vamman takia

Elämää ylläpitävää hengitystukea näille ihmisille tarjoaa joko henkitorviavanteen, maskin tai suukappaleen kautta käytettävä hengityslaite. Henkitorviavanteen kautta hengityslaitetta käytetään yleensä ympärivuorokautisesti, maskin tai suukappaleen kautta sitä käytetään usein vähemmän, esimerkiksi öisin ja päivällä tarvittaessa.

Kaikki nykyiset hengityshalvausstatuksen omaajat kuuluvat elämää ylläpitävän hengityslaitteen käyttäjiin riippumatta hengitystuen toteutusväylästä. Uusi vammaispalvelulaki käyttää jatkossa hengityshalvausstatuksen omaajista käsitettä hengityslaitteen varassa elävä henkilö (katso määritelmästä tarkemmin https://hengitystuki.fi/uutinen/uusi-vammaispalvelulaki-tassa-ydinasiat-hengityslaitteen-varassa-elavan-henkilon-maaritelman-nakokulmasta/).

Elämää ylläpitävän hengityslaitteen käyttäjiä on kuitenkin huomattavan suurempi joukko niiden vammaisten tai pitkäaikaissairaiden henkilöiden joukossa, jotka käyttävät laitetta vain osan vuorokautta ilman keinotekoista ilmatietä eli kasvo- tai nenämaskin taikka suukappaleen avulla. Myös he tarvitsevat hengitystuen toteuttamiseen tai toimintarajoitteensa takia yleensä toisen henkilön apua.

Tyypillisiä sairauksia, jotka edetessään aiheuttavat hengitysvajetta ovat esimerkiksi erilaiset lihasdystrofiat. Polio on aiemmin ollut keskeinen elämää ylläpitävän hengitystuen tarpeen synnyttäjä. Lisäksi esimerkiksi korkea selkäydinvamma voi lamata hengityslihasten toiminnan, jolloin tarvitaan elämää ylläpitävä hengityslaite.

Itsenäisesti happilaitetta tai CPAP-laitetta käyttävät henkilöt löytävät tietoa ja tukea Hengitysliitosta sekä esimerkiksi Suomen uniapneayhdistyksestä.

Aiheet

Lisää luettavaa

Lentäminen ja elämää ylläpitävät laitteet 

Millaista on matkustaa lentokoneella elämää ylläpitävän hengityslaitteen kanssa? Mitä tällainen matkustaminen edellyttää? Siitä kertoo tässä artikkelissa hengitystuen käyttäjä ja Hengitystuki ...

Trakeostoomakanyyleja voidaan räätälöidä yksilöllisiin tarpeisiin

Hengityslaitetta trakeostooman kautta käyttäville henkilöille on tarvittaessa mahdollista valmistaa tai muokata yksilöllisesti trakeakanyyleja, mikäli valmistuotteista ei löydy sopivia. Ruotsin Danderydin ...

Suosituksia terveydenhuollolle hengityshalvausstatuksen omaajien siirtymästä

Nyt, kun uusi vammaispalvelulaki on voimassa ja siirtymäaika hengityshalvausstatuksen omaajien osalta käynnissä, yhteistyö hyvinvointialueiden sairaaloiden ja vammaispalvelujen kesken varmistaa hengityshalvausstatuksen ...

Uuden vammaispalvelulain soveltamisala ja hengityslaitteen varassa elävät henkilöt

Eduskunta hyväksyi vuoden 2024 lopulla muutoksia uuden vammaispalvelulain soveltamisalaan. Muutokset korostavat vammaispalvelulain luonnetta erityislakina. Soveltamisalaa koskevassa lain toisessa pykälässä (2§) ...

Skip to content