Pitkäaikaisen hengitystukihoidon tarve syntyy hengitysvajauksesta ja voi aiheutua monesta syystä erilaisten sairauksien tai vammojen takia. Kun keuhkot eivät itse pysty huolehtimaan riittävästä tuuletuksesta, valtimoveren hiilidioksidiosapaine kohoaa. Liika hiilidioksidi valtimoveressä on vaarallista, ja keuhkot tarvitsevat tukea hiilidioksidin poistamiseen. Tähän käytetään tarvittaessa hengitystukihoitoa.
Hengitysvajauksen ja valtimoveren hiilidioksidipitoisuuden nousun oireita voivat olla:
- rasituksen siedon huononeminen
- hengenahdistus
- aamupäänsärky ja tokkuraisuus
- päiväaikainen väsymys
- uupumus ja ärtyneisyys
- keskittymiskyvyn heikkeneminen
- huono ruokahalu
- ruuan meneminen toistuvasti väärään kurkkuun
- toistuvat keuhkokuumeet
Hengitystukihoidossa avustetaan hengitystä paineilmaa puhaltavalla laitteella. Pitkäaikaista hengityskoneen avulla toimivaa hengitystukihoitoa toteutetaan kahdella tavalla: yleensä maskin tai suukappaleen kautta toteutettavana osa-aikaisena tukea (non-invasiivinen hengitystuki), tai kaulalle tehtävän avanteen (trakeostomia) kautta toteutettavana, yleensä ympärivuorokautisesti tarvittavana hengityksen tukena (invasiivinen hengitystuki).
Non-invasiivinen hengitystuki riittää yleensä, jos elimistöllä on jäljellä osittaisia omia voimavaroja ja edellytyksiä hengitykseen. Invasiiviseen hengitystukeen päädytään yleensä silloin, jos elimistön voimavarat eivät riitä ylläpitämään ja turvaamaan riittävää hengitystä. Invasiivinen hengitystuki edellyttää hengityslaitteen toimintaan ja hengitystukihoitoon perehtyneen ulkopuolisen henkilön läsnäoloa, apua ja valvontaa.
Nykyaikaiset hengityskoneet voidaan säätää joko tukemaan tai täysin ylläpitämään hengitystä. Ensisijainen tavoite on aina säätää hengityskone tukemaan ihmisen omia hengitysyrityksiä. Hengitystä täysin ylläpitävässä hoidossa kone puolestaan säädetään ylläpitämään hengitystä siten, että hengitys muistuttaa mahdollisimman tarkoin konetta tarvitsevan omaa itsenäistä hengitystä. Konetta tarvitsevan kannalta on tärkeää, että voitaisiin käyttää puheen mahdollistavaa trakeostomiakanyylia.
Hengityskonehoidon aloitus ja hoidon seuranta tapahtuvat erikoissairaanhoidossa. Kullakin sairaanhoitopiirillä on omat ohjeet hengityskonehoidon järjestämisestä.
Lisää aiheesta:
Mitä on invasiivinen hengitystukihoito?
Mikä on NIV eli non-invasiivinen hengitystukihoito?
Video hengitystukihoidon aloittamisesta
Olitko etsimässä tietoa uniapnealaitteista? Käytätkö hengityslaitetta keuhkoahtaumataudin tai lihavuuden takia? Käänny silloin Hengitysliiton tai Suomen uniapneayhdistyksen puoleen
Hengitysliitto https://www.hengitysliitto.fi/hengitys-sairaudet/uniapnea/ ja https://www.hengitysliitto.fi/hengitys-sairaudet/laakitys-ja-apuvalineet/cpap-laitteet/
Suomen uniapneayhdistys https://www.uniliitto.fi/uniyhdistykset/suomen-uniapneayhdistys/
