Päivitetty 16.9.2020

Yhdistys on koonnut tähän sairaanhoitopiireiltä ja laitevalmistajilta saatua tietoa nenämaskin kautta eli non-invasiivisesti hengityslaitetta käyttävien tilanteeseen koskien koronavirusepidemiaa.  Tärkeintä on virukselta suojautuminen, ettei tartuntaa tulisi. Oman alueen ohjeistus on aina syytä pyytää ja tarkistaa. Eri sairaanhoitopiireillä on jokaisella omat toimintajärjestelynsä ja varautumissuunnitelmia on tehty ja niitä päivitetään jatkuvasti.

Noin 80 prosenttia koronavirusinfektion saaneista sairastaa oireet lievinä. Koronaviruksen aiheuttamia oireita voivat olla hengitystieoireet (erityisesti kuiva yskä), kuume, myös lihassärky tai jopa ripuli-oksennustaudin oireet. Vaikuttaisi siltä, että kun hengitystuen käytön syynä on hengityslihaksistoon liittyvä syy eli lihasten heikkous (esim. lihastauti, polio, selkäydinvamma ym.), riski sairastua virukseen ei tästä syystä välttämättä ole kohonnut. Lähtökohtana tulee kuitenkin pitää, ettei elämää ylläpitävän hengityslaitteen käyttäjä sairastuisi koronavirusinfektioon, koska virus voi aiheuttaa vaikeankin keuhkokuumeen. Kun hengityskapasiteetti on jo alun perin alhainen, on hengityslaitteen käyttäjä syytä huolellisesti suojata riskiryhmäläisenä koronavirustartunnalta.

Tartuntavaaran vähentäminen

Kontaktien vähentäminen

Hengityslaitetta käyttävän ja samassa taloudessa asuvien on syytä välttää kontakteja niin paljon kuin mahdollista. Tällä vähennetään tartuntavaaraa. Kodin ulkopuolella on järkevää noudattaa yleisiä varo-ohjeita ja suojautua riittävällä huolellisuudella.

Kotona työssä käyvät työntekijät voivat tuoda viruksen mukanaan ja siksi heidän olisi toivottavaa varoa muussa elämässään tarpeettomia kontakteja. Muuten työvuorossa suojautuminen voi jäädä riskialttiiksi. Työntekijöiden kanssa on hyvä keskustella tartuntariskiin liittyvistä huolista ja järjestelyistä. Työntekijöiden toivotaan miettivän, miten toimitaan työajan ulkopuolella. Onko tarpeen käydä töissä myös jossain muualla? Voiko esimerkiksi vapaa-ajalla käydä edelleen kuntosalilla tai hoitaa sisarusten lapsia, kun samalla työskentelee riskiryhmän kanssa? Miten paljon ylipäänsä voi olla tekemisissä muiden kanssa? Selviytyisikö yli epidemia-ajan ilman joitakin kohtaamisia?

On myös hyvä selvittää, kuinka voitaisiin pitää työntekijärinki mahdollisimman pienenä eli vaihtuvuus minimissään.

Hygieniatason nostaminen

Tärkeintä on huolellinen käsi- ja yskimishygienia. Ohjeet on syytä kerrata. Tartunnalta suojautumisessa myös tarkemmat kosketus- ja pisaravarotoimet hoitotoimenpiteissä ovat hyödyksi. Myös siivousta on syytä tehostaa (ks. erilliset sivut näistä aiheista).

Työntekijöiden suojautuminen

Kotona tulisi olla riittävästi oikeanlaisia suojavarusteita. Kotona työskentelevien työntekijöiden tulee työssään suojata paitsi itsensä myös hengityslaitteen käyttäjä tartunnalta käyttämällä huolellisesti hengityssuojaimia, hanskoja ja visiiriä tai suojalaseja sekä esiliinaa.

Suojautuminen molemmin puolin imun pärskeiltä on tärkeä käydä läpi.

Erityistä huolta on pidettävä käsienpesu- ja yskimishygieniasta sekä maskien, visiirien ja hanskojen hygieenisestä pukemisesta, käytöstä ja riisumisesta.

Ennakointi mahdollisen sairastumisen varalta

Koska koronavirus voi aiheuttaa sellaisen keuhkokuumeen, että nenämaskilla ei pystytä tukemaan riittävästi hengitystä, olisi mietittävä etukäteen, mihin vaihtoehtoihin on valmis. Tavallisin käytäntö tehokkaamman hengityskoneen käyttöön on, että laitetaan suun ja kurkun kautta keuhkoputkeen intubaatioputki, johon hengityskone liitetään. Erinäisistä syistä kaulan rakenteesta tms. on henkilöitä, joita ei pystytä intuboimaan. Heidän kohdallaan on vaihtoehtona henkitorviavanteen eli trakeostomian teko.

Jos on muodostanut oman mielipiteensä asiaan, se kannattaa kertoa hoitavalle taholle ja sen voi kirjata myös Omakannassa hoitotahtoonsa.

Virustartuntaa epäiltäessä

Toimintatavat koronavirusepäilyissä vaihtelevat eri puolilla maata esimerkiksi testauspaikan tai muiden seikkojen osalta.

Hengityslaitteen käyttäjän tartuntaepäily

Jos hengityslaitteen käyttäjä epäilee itsellään tartuntaa, toimitaan hengitystukiyksikön / hoitavan tahon ohjeiden mukaisesti mm. sen suhteen, missä koronatesti otetaan. On tärkeää, että epäiltäessä koronatartuntaa testaus tehdään mahdollisimman pian. Ohjeet on syytä pyytää etukäteen.

Tartuntaepäilyn yhteydessä ja erityisesti oireiden ilmentyessä on syytä varautua nopeaan sairaalaan seurattavaksi lähtemiseen. Sairaalaan lähtemisen kynnys viruksen yhteydessä on nyt matala.

Sairaalan siirtymistä varten kannattaa olla valmiina tarvikereppu, jossa on pakattuna kaikki yksilölliset hoitovälineet.

Työntekijän tai samassa taloudessa asuvan virusepäily

Jos työntekijä epäilee altistumista tai tartuntaa itsellään, on hänen jäätävä pois töistä joko karanteeniin tai sairaslomalle.  Hänen on syytä ottaa yhteys omaan työterveyshuoltoon paikallisten ohjeiden mukaisesti. Tieto tartuntaepäilystä on tärkeä saattaa myös omalle tiimille (muille avustajille) sekä hengityslaitteen käyttäjälle. On tärkeää myös työntekijän kohdalla, että epäiltäessä koronatartuntaa testaus tehtäisiin mahdollisimman pian. Nopean testauksen tarpeellisuus koskee myös samassa taloudessa asuvia.

Hengitystieinfektion aikana

Vahvan tartuntaepäilyn yhteydessä hengityslaitetta käyttävä otetaan tämänhetkisen tiedon mukaan herkästi sairaalaan seurattavaksi, sillä taudin kulkua hengityslaitteen käyttäjien keskuudessa ei tunneta ja hapetuksen tarve voi lisääntyä hyvinkin nopeasti.

Hengityskone infektiotilanteessa

Keuhkoinfektion yhteydessä tarvitaan normaalia enemmän painetta keuhkoihin, jotta keuhkorakkulat pysyvät auki. Tarvittaessa lääkäri muuttaa infektion ajaksi koneen säätöjä. Muutettavia asetuksia voi olla esimerkiksi pohjapaineen (PEEP) ja huippupaineen muuttaminen.

Hengityskoneen letkusto infektiotilanteessa

Infektion tai sen epäilyn aikana letkustoon lisätään suodatin kanyylin ja ulostuloventtiilin väliin. Tätä useita kertoja vuorokaudessa vaihdettavaa suodatinta käytetään koko virustartunnan ajan. Tällä vähennetään viruksen pääsyä huoneilmaan ulostulohengityksen kautta.

Nenämaskien osalta virustartunnan aikana siirrytään kerran vuorokaudessa vaihdettavaan kertakäyttöiseen, ilmatiiviiseen filtterillisen kasvomaskin käyttöön. Kuvassa on systeemi, joka on Ranskan terveysviranomaisten suosittelema:

Omat työntekijät mukaan sairaalaan

Vaikka kotihengityskoneen ominaisuudet riittäisivät hengityksen avustamiseen, vointi voi muuten edellyttää sairaalahoitoa ja sinne pyydetään koronatilanteessa muutenkin tavallista matalammalla kynnyksellä. Tartuntatilanteessa olisi olennaista saada oma tiimi mukaan sairaalaan, sillä sairaalan työntekijät eivät tunne kotihengityskoneen eivätkä hengityslaitteen käyttäjän yksilöllisiä tarpeita. Näin myös vältytään hoitovirheiltä, joita hengityslaitteen käyttäjää ja hänen hengityskonettaan tuntemattomat työntekijät saattaisivat tehdä.