Hengitystuki ry

Hitaasti etenevän hengitysvajeen tunnistaminen

Keuhkojen tehtävä on tuoda elimistöön happea ja poistaa sieltä hiilidioksidia. Toimiakseen hyvin tässä tehtävässä keuhkot tarvitsevat avukseen hengityslihaksia. Tapahtumaa, jossa happipitoinen ilma saapuu hengityslihasten toiminnan seurauksena keuhkoihin ja hiilidioksidi poistuu, kutsutaan keuhkotuuletukseksi.

Hengityslihakset toimivat palkeen tavoin. Jos keuhkot yhdessä hengityslihasten kanssa eivät pysty huolehtimaan riittävästä keuhkotuuletuksesta, syntyy hengitysvajaus ja valtimoveren happipitoisuus voi vähetä ja hiilidioksiditaso kohota. Liika hiilidioksidi valtimoveressä on vaarallista, ja keuhkot tarvitsevat silloin tukea hiilidioksidin poistamiseen eli hengityslihasten paljetoiminnan avustamista. Liian matala happipitoisuus liittyy yleensä keuhkokudoksen sairastumiseen ja hoidetaan antamalla lisähappea.

Lihassairauksissa itse keuhkot ovat yleensä terveet, mutta joidenkin lihassairauksien kohdalla hengityslihaksien toiminta heikkenee, jolloin voi syntyä hengitysvajaus. Prosessi etenee yleensä hitaasti.

Hitaasti kehittyvä hengitysvajaus aiheuttaa oireita yleensä ensin yön aikana. Hengitys muuttuu vähitellen pinnallisemmaksi ja lihasjänteys vähenee, jolloin vaste veren kohonneeseen hiilidioksidipitoisuuteen heikkenee.

Hengitysvajauksen ja hiilidioksidipitoisuuden nousun oireita voivat olla mm.

  • rasituksen siedon huononeminen,
  • hengenahdistus,
  • aamupäänsärky ja tokkuraisuus,
  • päiväaikainen väsymys,
  • uneliaisuus,
  • uupumus ja ärtyneisyys,
  • keskittymiskyvyn heikkeneminen,
  • huono ruokahalu,
  • ruuan meneminen toistuvasti väärään kurkkuun tai
  • infektioalttiuden lisääntyminen esimerkiksi keuhkokuumeina.

Jos havaitsee näitä oireita, on hyvä pyytää selvitystä tilanteeseen.

Pitkäaikaista hengitysvajausta epäiltäessä tutkitaan valtimoverikaasunäyte. Lisäksi tehdään useimmiten keuhkojen toimintaa mittaava puhallustesti (spirometria) ja yöllinen veren happikyllästeisyyden ​ja hiilidioksiditason mittaus. Mikäli hiilidioksidi ei poistu verenkierrosta riittävästi, voi hengitystukilaitteesta olla apua. 

Hyvin toimiva hengitystukihoito poista hengitysvajauksen oireet ja vähentää infektioherkkyyttä.

Lisää luettavaa

Miten hengityshalvausstatuksen saaneiden palvelut järjestetään

HUOM 1.1.2025 voimaan tuleva vammaispalvelulaki muuttaa tilannetta viimeistään lain siirtymäajan jälkeen, ks. https://hengitystuki.fi/uusi-vammaispalvelulaki-tassa-ydinasiat-hengityslaitteen-varassa-elavan-henkilon-maaritelman-nakokulmasta Hengityshalvausstatuksen omaajien hengitystuesta huolehtiminen järjestetään kotona yleensä työntekijäringin avulla. Osa sairaaloista palkkaa

Lue lisää »

Leikkaukseen varautuminen 

Elämää ylläpitävän hengityslaitteen kanssa voi joskus päätyä erilaisiin leikkausta ja nukutusta edellyttäviin tilanteisiin. Niissä hengityslaitteen käyttö pitää aina huomioida erikseen. Perussairaus tai vamma, sekä muu

Lue lisää »

Pneumokokkirokotteet

Pneumokokkirokotuksesta on hyötyä Pitkäaikainen keuhkosairaus on iästä riippumatta riski pneumokokkibakteerin aiheuttamille vakaville infektioille. Pneumokokkibakteerin aiheuttama keuhkokuume ja verenmyrkytys vaarantavat vuosittain monen hengen. Pneumokokkiin on influenssarokotteen

Lue lisää »

Lisää tietoa:

Etsitkö tietoa tai tukea elämästä uniapnean kanssa? Löydät sitä Suomen Uniapneayhdistyksen tai Hengitysliiton kautta

Tervetuloa verkkosivuillemme!

Kaipaamme hieman palautetta sivustomme sisällöstä. Toivottavasti jaksat vastata yhteen kysymykseen.

Tietoa käytetään toimintamme kehittämiseen. Kiitos!

Skip to content