Hitaasti etenevän hengitysvajeen tunnistaminen

Keuhkojen tehtävä on tuoda elimistöön happea ja poistaa sieltä hiilidioksidia. Toimiakseen hyvin tässä tehtävässä keuhkot tarvitsevat avukseen hengityslihaksia. Tapahtumaa, jossa happipitoinen ilma saapuu hengityslihasten toiminnan seurauksena keuhkoihin ja hiilidioksidi poistuu, kutsutaan keuhkotuuletukseksi.

Hengityslihakset toimivat palkeen tavoin. Jos keuhkot yhdessä hengityslihasten kanssa eivät pysty huolehtimaan riittävästä keuhkotuuletuksesta, syntyy hengitysvajaus ja valtimoveren happipitoisuus voi vähetä ja hiilidioksiditaso kohota. Liika hiilidioksidi valtimoveressä on vaarallista, ja keuhkot tarvitsevat silloin tukea hiilidioksidin poistamiseen eli hengityslihasten paljetoiminnan avustamista. Liian matala happipitoisuus liittyy yleensä keuhkokudoksen sairastumiseen ja hoidetaan antamalla lisähappea.

Lihassairauksissa itse keuhkot ovat yleensä terveet, mutta joidenkin lihassairauksien kohdalla hengityslihaksien toiminta heikkenee, jolloin voi syntyä hengitysvajaus. Prosessi etenee yleensä hitaasti.

Hitaasti kehittyvä hengitysvajaus aiheuttaa oireita yleensä ensin yön aikana. Hengitys muuttuu vähitellen pinnallisemmaksi ja lihasjänteys vähenee, jolloin vaste veren kohonneeseen hiilidioksidipitoisuuteen heikkenee.

Hengitysvajauksen ja hiilidioksidipitoisuuden nousun oireita voivat olla mm.

  • rasituksen siedon huononeminen,
  • hengenahdistus,
  • aamupäänsärky ja tokkuraisuus,
  • päiväaikainen väsymys,
  • uneliaisuus,
  • uupumus ja ärtyneisyys,
  • keskittymiskyvyn heikkeneminen,
  • huono ruokahalu,
  • ruuan meneminen toistuvasti väärään kurkkuun tai
  • infektioalttiuden lisääntyminen esimerkiksi keuhkokuumeina.

Jos havaitsee näitä oireita, on hyvä pyytää selvitystä tilanteeseen.

Pitkäaikaista hengitysvajausta epäiltäessä tutkitaan valtimoverikaasunäyte. Lisäksi tehdään useimmiten keuhkojen toimintaa mittaava puhallustesti (spirometria) ja yöllinen veren happikyllästeisyyden ​ja hiilidioksiditason mittaus. Mikäli hiilidioksidi ei poistu verenkierrosta riittävästi, voi hengitystukilaitteesta olla apua. 

Hyvin toimiva hengitystukihoito poista hengitysvajauksen oireet ja vähentää infektioherkkyyttä.

Lisää luettavaa

Imeminen

Miten usein? Imemistarve on hyvin yksilöllinen asia. Kuitenkin voidaan usein vähentää imemistä oikealla tekniikalla. Kuinka usein tulisi imeä määräytyy suoraan tarpeesta. Imeminen tulisi suorittaa mikäli eritteet

Lue lisää »

Hygroskooppinen kostuttaja

Käytän tässä kirjoituksssa nimitystä kostuttaja ns. hygroskoopiselle kostuttajalle (aktiivinen, eli lämmitettävä vesihaude on eri tilanne).  Kostuttaja ei saisi olla kostuttaja/suodatin yhdistelmä. Suodattimesta ei ole infektioriskin

Lue lisää »

Tietoa sosiaaliturvasta

Kun elää pitkäaikaisen sairauden tai vamman kanssa, joutuu asioimaan monen viranomaistahon kanssa vaikka omat voimavarat kuluvat jo ihan tavallisessa arjessa. Voi olla haastavaa tai uuvuttavaa

Lue lisää »

Influenssarokotus on tärkeä

Elämää ylläpitävän hengityslaitteen käyttäjät kuuluvat riskiryhmään, jolle suositellaan influenssarokotuksen ottamista. Tähän ryhmään kuuluvat kaikki ne, joilla on hengitystä vaikeuttava sairaus tai joiden hengitys voi merkittävästi

Lue lisää »

Lisää tietoa:

Etsitkö tietoa tai tukea elämästä uniapnean kanssa? Löydät sitä Suomen Uniapneayhdistyksen tai Hengitysliiton kautta

Tervetuloa verkkosivuillemme!

Kaipaamme hieman palautetta sivustomme sisällöstä. Toivottavasti jaksat vastata yhteen kysymykseen.

Tietoa käytetään toimintamme kehittämiseen. Kiitos!

Skip to content