Vuoden 2026 alusta vammaispalvelulain soveltamispykälää (2 §) koskee uusi täsmennys.
Ensinnäkin, mukaan tulee elämänvaiheita koskeva uusi momentti 4, jonka mukaan vammaispalveluita järjestetään ”niille vammaisille henkilöille, joiden toimintarajoitteesta johtuva välttämätön avun ja tuen tarve poikkeaa kyseessä olevaan elämänvaiheeseen tavanomaisesti kuuluvasta avun ja tuen tarpeesta.”
Eli sosiaalityöntekijän tulee arvioida, poikkeaako avun ja tuen tarve tavanomaisesta eri elämänvaiheissa, siis johtuuko se vammaista tai sairaudesta. Elämänvaiheita ovat pykälä mukaan lapsuus, nuoruus, aikuisuus ja vanhuus. Lisäksi tämä arviointi oikeudesta saada vammaispalveluita eri elämänvaiheissa pitää tehdä ”yksilöllisesti osana 4 §:ssä ja sosiaalihuoltolain 36 ja 37 §:ssä tarkoitettua palvelutarpeen arviointia.”
Hiukan yllätyksenä vammaispalvelulakiin tuli lisäksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan ehdotuksesta lisäys myös vammaispalvelulain 4 pykälään. Siinä edellytetään avun ja tuen syiden arvioimisen lisäksi, että palvelutarpeen arvioinnissa on arvioitava myös sitä, voidaanko tarvitavat palvelut toteuttaa jonkun muun kuin vammaispalvelulain nojalla. Tämä lisäys oikeastaan toistaa sitä lähtökohtaa, että vammaispalvelulaki on erityislaki.
Soveltamisalapykäläähän on muokattu jo aiemmin. Vuoden 2025 alussa voimaan tulleen samaisen pykälän mukaan vammaispalvelulain perusteella järjestetään palveluita vain, jos muussa laissa
tarkoitetut palvelut eivät ole henkilön yksilöllisen palvelutarpeen ja edun kannalta sopivia ja
riittäviä. Nämä osat pykälästä ovat edelleen voimassa myös vuodesta 2026 eteenpäin.
Vammaisen henkilön palvelut järjestetään siten ensisijaisesti yleislakien kuteni esimerkiksi varhaiskasvatuslain, sosiaalihuoltolain, tai terveydenhuoltolain perusteella. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista voidaan soveltamispykälän mukaan myös periä asiakasmaksuja siten kuin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja koskevassa laissa säädetään. Maksu on kuitenkin jätettävä määräämättä tai perimättä tai sitä on alennettava, jos maksu estää vammaisen henkilön palveluiden yksilöllisen järjestämisen tai vaikeuttaa sitä olennaisesti.
Hengitystuki ry toivoo, ettei vammaispalvelulain soveltamispykälän muutos hankaloita hengityslaitteen varassa elävien henkilöiden vammaispalvelujen saamista. Hengityslaitteen varassa eläviltä henkilöiltä muutos kuitenkin edellyttää valppautta. Yhdistys tarjoaa tietoa ja neuvontaa kaikille tahoille – niin vammaissosiaalityötä tekeville kuin hengityslaitteen käyttäjille ja läheisille. Ole yhteydessä, jos sinulla on kysyttävää!