Perjantaina 24.2. eduskunnan täysistunnossa oli vammaispalvelulakia käsittelemässä vain kourallinen kansanedustajia: Ritva Elomaa (ps), Esko Kiviranta (kesk), Antero Laukkanen (kd), Mja Mäkisalo-Ropponen (sd) ja Sari Tanus (kd). He harmittelivat lakiesityksen käsittelyajankohtaa.
Kansanedustajien puheenvuoroissa tuotiin kaikissa esiin se, ettei lakiesitys sitä käsittelevän mietinnön mukanaan tuomien muutostenkaan jälkeen ole täydellinen ja että sen toimeenpanoa ja soveltamista tulee seurata. He totesivat kuitenkin, että lakiesityksessä on paljon hyvää ja se tulee sen vuoksi hyväksyä.
Käsittelyssä ei esitetty lain hylkäämistä.
Laukkanen kertoi tehneensä viisi lausumaehdotusta vammaispalvelulakiin liittyen. Tanus esitteli lausumat: 1) että vammaispalvelulain tooteutumista seurattaisiin ja seurannan perusteella tehtäisiin tarvittavia lakimuutoksia, 2) että lain riittävä rahoitus varmistettaisiin, 3) että huolehdittaisiin vammaispalvelujen saamisen alueellisesta yhdenvertaisuudesta, 4) että varmistettaisiin lain valvonnan tehokkuus, ja 5) että tehtäisiin selvitys oikeuksista apuvälineisiin, jotta kukaan ei jäisi ilman tarvitsemiaan apuvälineitä.
Mäkisalo-Ropponen toivoi lisäksi, että seuraavat hallitukset tekisivät työtä myös sen eteen, että YK:n vammaissopimuksen 27. artikla eli vammaisten ihmisten oikeus työhön toteutuisi nykyistä paremmin. Hän ehdotti, että yhdenvertaisuuslakiin tulisi myös työnantajia velvoittavaa sääntelyä. Mäkisalo-Ropponen oli myös sitä mieltä, että vammaisten ihmisten yhdenvertaisten oikeuksien tueksi tarvittaisiin erilaisia sanktioita. Hän totesi, että myös asenteissa on edelleen korjattavaa. Lopuksi hän toivoi, että eduskunnan pitkäikäisin, epävirallinen puoluerajat ylittävä vammaisasioiden yhteistyöryhmä VAMYT (jonka muuten Kalle Könkkölä on perustanut) jatkaisi työtään vielä seuraavillakin hallituskausilla.
Vammaispalvelulakia koskevista lausumista äänestetään täysistunnossa ensi viikolla. Tarkempaa tietoa ajankohdasta ei vielä tätä kirjoittaessa ollut eduskunnan sivuilla.
