Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on 20.9.2023 antanut mietintönsä vammaispalvelulain voimaantulon lykkäämisestä. Valiokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy lykkäämisen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että voimaantulon lykkkäytyminen toteutuu ja hengityshalvausstatuksen omaajien siirtyminen vammaispalvelulain nojalla järjestettäviin palveluihin siirtyy vastaavasti. Lisäksi valiokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyisi
Hengitystuki ry vastustaa vammaispalvelulain voimaantulon lykkäämistä hengityshalvausstatuksen omaajien yhdenvertaisuuden ja täysimääräisten perus- ja ihmisoikeuksien viivästymisen takia. Ei ole reilua, että hengityshalvausstatuksen omaajien aseman uudistus jälleen venyisi. Hallituksen vammaispalvelulain lykkäämistä koskevassa esityksessä lain voimaantuloa siirrettäisiin vuoden 2025 alkuun eli yli vuodella.
Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemassa lakiesityksessä on lausuntokierroksen jälkeen viivästetty vammaispalvelulain voimaantuloa vuoden 2025 alkuun aiemmin Petteri Orpon hallitusohjelmassa ilmoitetun 1.10.2024 sijasta. Aikeena on avata laki kiireelliselle valmistelulle, joka tavoitteena on lain soveltamisalan tarkentaminen ja ihmisoikeus- sekä taloudellisten vaikutusten arviointi. Tästä
Kun sairastaa parantumatonta ja etenevää sairautta, joutuu vääjäämättä jossain vaiheessa miettimään myös sitä, mitä tapahtuu elämän loppuvaiheessa. Myös lääkäri saattaa ottaa asian esille. Puhutaan palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta, hoitosuunnitelmasta, hoidon rajauksista ja hoitolinjauksista. Jotta voi miettiä ja tehdä oman elämänsä
Petteri Orpon hallituksen säästöohjelma toi mukanaan uutisen, että uuden vammaispalvelulain voimaantuloa siirrettäisiin vuodella ja laki avattaisiin myös kiireiselle säädösvalmistelulle. Lain voimaantulon viivästyttämistä koskevassa lakiesityksessä nostetaan esiin soveltamisala ja lain säilyminen vammaisille henkilöille tarkoitettuna erityislakina. Tällä viitataan erityisesti ns. ikääntymisrajaukseen, joka
Pneumokokkirokotuksesta on hyötyä Pitkäaikainen keuhkosairaus on iästä riippumatta riski pneumokokkibakteerin aiheuttamille vakaville infektioille. Pneumokokkibakteerin aiheuttama keuhkokuume ja verenmyrkytys vaarantavat vuosittain monen hengen. Pneumokokkiin on influenssarokotteen tapaan olemassa rokote. Pneumokokkibakteeri voi aiheuttaa esimerkiksi ylähengitystieinfektion, aivokalvontulehduksen, keuhkokuumeen ja verenmyrkytyksen eli sepsiksen. Rokote
Petteri Orpon hallitusohjelma toteaa, että 1.10.2023 voimaan tulevaksi aiotun uuden vammaispalvelulain voimaantuloa siirretään vuodella eteenpäin eli se tulisi voimaan 1.10.2024. Lakia on myös aikomus muuttaa Samalla vammaispalvelulain sisältöä avataan kiireelliselle lainvalmistelulle eli lain sisältöä ja palvelujen saamisen kriteerejä tullaan muokkaamaan.
Kulunut lukuvuosi on ollut melkoinen puuhavuosi Hengitystuki ry:ssä. Kun vammaispalvelulakiesitys meni pitkän odotuksen jälkeen syksyllä eduskunnan käsittelyyn, hengityshalvausstatuksen omaajia odotti yhdenvertainen asema muiden vammaisten kanssa. Hengityshalvausstatuksen omaajat siirtyisivät saamaan palveluja vammaispalvelulain nojalla ja erillissääntely poistuisi. Se herätti joissakin huolta. Ymmärtäisikö
Kun elää pitkäaikaisen sairauden tai vamman kanssa, joutuu asioimaan monen viranomaistahon kanssa vaikka omat voimavarat kuluvat jo ihan tavallisessa arjessa. Voi olla haastavaa tai uuvuttavaa yrittää hahmottaa monimutkaista sosiaaliturvajärjestelmää tai tietää mitä oikeuksia, etuuksia ja palveluita on saatavilla. Järjestöjen sosiaaliturvaopas
Yhdistyksemme järjestää hengityshalvausstatuksen omaajille ja läheisille sekä muillle, joita uusi määritelmä saattaa koskea Teams-yhteyksin toteutettavan webinaarin vammaispalvelulakiuudistuksesta. Webinaarissa THL:n lakimies Maija Voutilainen esittelee lakiuudistuksen ydinkohdat hengityshalvausstatuksen omaajien ja uuden hengityslaitteen varassa elävän henkilön määritelmän näkökulmasta. Esityksen jälkeen on aikaa kysymyksille,
