Marinin hallituksen aikana uudistusta jatkettiin. Lakiesitys annettiin kuulemis- ja lausuntokierrostren jälkeen eduskunnalle 22.9. 2022. Esityksessä ehdotettiin, että hengityshalvausstatuksen omaajien ylläpitokorvausta pienennettäisiin asteittain kahdeksassa vuodessa, jonka jälkeen se poistuisi. Hengityshalvausstatuksen omaajien palvelujen oli tarkoitus siirtyä vammaispalvelulain perusteella järjestettäviksi ja hengityshalvausstatus poistaa lainsäädännöstä.  Lakiesitys viipyi eduskunnassa yli

Hengityshalvauspäätöksen saaneiden hengityslaitteen käyttäjien aseman muuttaminen oli Sipilän hallituskaudella 2015-2019 vireillä sosiaali- ja terveysministeriön lainvalmistelussa. Asiakasmaksulakia oltiin uudistamassa ja uudistuksen yhteydessä hengityshalvausstatus oli tarkoitus poistaa. Tarkoituksena oli, että elämää ylläpitävän hengityslaitteen käyttäjät saisivat palvelunsa uudistettavan vammaispalvelulain nojalla kuten muutkin vammaiset henkilöt. Uudistukset eivät toteutuneet Sipilän

Vammaispalvelulakiuudistus hyväksyttiin eduskunnassa 1.3.2023 ja laki on tulossa voimaan 1.10. 2023. Nykyisille hengityshalvausstatuksen omaajille kyse on suuresta muutoksesta, sillä uudistuksen yhteydessä hengityshalvausstatuksen suunnitellaan poistuvan lainsäädännöstä. Siirtymäaikaa on tulossa kolme vuotta lain voimaantulosta. Voit lukea lisää uudistuksesta sivuiltamme https://hengitystuki.fi/vammaispalvelulain-uudistus/

1990-kuvun lopulla herättiin tarpeeseen kehittää hengityshalvauspotilaiden ja muiden hengitystukea kehittävien asemaa. Mera Luft – Ilmaa Elääksemme -projekti oli kolmen järjestön, Samfundet Folkhälsan i svenska Finland r.f./Folkhälsan Mittnyland Ab:n, Lihastautiliitto ry:n ja Hengityslaitepotilaat ry:n, yhteistyöhanke. Se jakoi tietoa hengitysfysioterapiasta, hengitysvajeesta ja sen tunnistamisesta ja hoidosta sekä

Yhdistyksen jäsenistön kehitys kuvaa hengitystuen käyttöä Suomessa. Alkuvuosina hengityslaitteen käyttö liittyi tiukasti polioon ja oli täysin invasiivista, trakeostomiaa vaativaa. Kun poliorokote auttoi hävittämään taudin Suomesta, ei uusia hengityslaitteen käyttäjiä enää tullut kovaa tahtia. Hengityslaitteen hyödyt kuitenkin tunnistettiin muissakin hengitystä uhkaavissa tilanteissa, kuten tapaturmien jälkeen. Lihastautia

Invasiivinen eli trakeostomian, kurkussa olevan reiän, kautta annettu hengitystuki ei ole kaikille paras vaihtoehto ja siihen liittyy aina riskejä. Nenämaskia tai kasvomaskia hyödyntävää eli non-invasiivista hengitystukea alettiin pohtia vaihtoehdoksi. Tällainen hengitystuki on helpompi toteuttaa myös kotona. Tutkimusta maskien käytöstä alettiin tehdä 1980-luvulla. Niiden todettiin sopivan

Vuosien varrella Hengityslaitepotilaat ry on tarjonnut jäsenilleen kaikenlaista toimintaa. Alkuvuosina annettiin mahdollisuus päästä autolla käymään kotona. Partio toimi aktiivisesti sairaalan hengityslaitepotilaiden osastolla. Turussa taas järjestettiin elokuvanäytöksiä ja televisiokin saatiin sairaalan osastolla jo 50-luvulla. Kotona olevien television ja radion käyttöä tuettiin auttamalla niiden lupien hankinnassa, ja

Hengityslaitepotilaat ry:n 10-vuotispäivää juhlittiin Auroran sairaalan juhlasalissa. Paikalla oli perustamiskokouksen tapaan juhlavieraita, ja puheitakin pidettiin. Ansiolevykkeitä saivat monet yhdistyksen aktiivit. Ensimmäitset kuvat kertovat yhdistyksen suunnitelmista juhlavuodelle. Viimeisenä on lehtijuttuja itse tapahtumasta. Klikkaamalla saat kuvat isommaksi. Tietokoneella voi suurentaa kuvia vielä lisää klikkaamalla suurennuslasin kuvaa yläreunassa.

Hengityslaitepotilas-lehti ilmestyi 1960-luvulla. Se esitteli hengityslaitetta käyttävien elämää, yhdistyksen toimintaa ja kertoi uudenlaisista hengityslaitteista. Voit lukea lehteä alla, tai ladata sen omalle koneellesi pdf-muodossa Nro 1965 osoitteessa https://hengitystuki.fi/wp-content/uploads/2022/11/Hengitys-Laite-Potilas-1965-Finnish.pdf Nro 1966 osoitteessa https://hengitystuki.fi/wp-content/uploads/2023/03/Hengityslaitepotilas-1966.pdf

Hengityslaitetta käyttävä entinen mekaanikko Dalhblom päätti, että hän ei halua istua paikallaan seinään kytkettynä. Entisen työtoverinsa kanssa hän kehitti akkua hyödyntävän hengityslaitteen. Paineilmalla toimivat hengityslaitteet olivat toki jonkin verran liikuteltavia, mutta sähköakku toi varmuutta. Teksti antaa myös katsauksen yhteiskunnan ajatteluun hengityslaitteita käyttäviä koskien. Hengityslaitepotilas 1966,

Lakimuutos 1962 mahdollisti hengityslaitepotilaiden kotihoidon. Sairaala maksoi kotiin hoitajat ja laitteiston, mutta hengityslaitteen käyttäjä oli silti sairaalan kirjoilla potilaana. Monet hengityslaitepotilaat halusivatkin kotiin. N:o 222. Laki hengityshalvauspotilaiden hoitokustannuksista annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1962.Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään hengityshalvauspotilaiden hoitokustannuksista 15 päivänä maaliskuuta

” Sääntöjen toinen pykälä kattaa seuraavien vuosien toimintamallin ja -sisällön, se kuului: ”Yhdistyksen tarkoituksena on lisätä hengityslaitepotilaiden omatoimisuutta ja mahdollisuuksia tämän toiminnan edistämiseen sekä hankkia varoja hengityslaitepotilaiden hoitoa varten tarpeellisen ja muun tutkimustyön tukemiseksi. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää kokouksia ja juhlatilaisuuksia sekä toimittaa julkaisuja ja

1957 annettiin laki ja asetus hengityshalvauspotilaiden hoitokustannuksista, jonka mukaan hengityshalvauspotilaille on annettava valtion ja kunnallisessa sairaalassa maksuton hoito ja ylläpito. Hengityshalvauspotilaalla tarkoitettiin potilasta, jota hengityshalvauksen vuoksi hoidettiin hengityslaitteessa. Hengityshalvausstatus oli syntynyt, mutta sen perusteita ei tarkemmin määritelty. Siitä ei tullut tässä vaiheessa eikä myöhemminkään kliininen

Suomessa hengityslaitetta tarvitsevia polioon sairastuneita hoidettiin suurelta osin Auroran sairaalassa, Helsingissä. ” Auroran sairaalassa, päivittäisten hoitorutiinien jälkeen iltaisin tarinoitiin ja vietettiin aikaa harrastaen tai lukien ja sukulaisten sekä vieraiden kanssa seurustellen. Vähitellen sairauteen sopeutumisen myötä alettiin ideoida osallistumismahdollisuuksia erilaisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Tekemisen ja vaikuttamisen

1950-luvulla poliotapausten yleistyessä tuli tarve kehittää parempi tuki hengittämiselle kuin rautakeuhko ja paineliivi. Eri puolilla maailmaa päädyttiin kehittämään ylipaineella toimivia hengityslaitteita, jotka painoivat keuhkoihin ilmaa trakeostomian kautta. Tämä tehosti polioon sairastuneiden hoitoa ja toi vapautta potilaille. Uusia hengityslaitteita hyödynnettiin myös leikkauksissa ja muiden hengitysvaikeuksista kärsivien

Polio on virustauti, jonka oireet vaihtelevat flunssaoireista halvaukseen ja aivokalvontulehdukseen. Vakavat oireet ovat harvinaisia, ja usein oireet ovat ohimeneviä. Hengitykseen vaikuttavat halvausoireet voivat kuitenkin olla hengenvaarallisia., jos oikeaa hoitoa eli hengitystukea ei ole saatavilla. Polio on vanha tauti, mutta 1800-luvun lopulla se alkoi yleistyä paikallisina

Hengitystä avustavia laitteita on ollut olemassa jo ennen nykyisiä hengityslaitteita. Ne eivät kuitenkaan olleet aina toimintavarmuudeltaan tai käytettävyydeltään kovin hyviä. Esimerkiksi kuvan laite oli jalalla pumpattava, ja uloshengitystä säädeltiin käsin. Tunnetumpi esimerkki on rautakeuhko. Se toimii alipaineella, eli laite paineen avulla laajentaa rintakehää ja tekee

Arvoisat juhlivan yhdistyksen jäsenet! Hyvät juhlavieraat! Tämä ilon ja kiitoksen juhla on palauttanut mieleeni onnellisen päivän perheemme elämässä elokuussa 1983. Kalle Könkkölä antoi silloin pojallemme Jukalle käyttöön varalla olleen hengityskoneensa. Jukalla oli takanaan pitkä sairaalassaoloaika. Aina välillä hän pääsi kotiin. Kotonaolot jäivät kuitenkin lyhyiksi, sillä

Logo esiteltiin julkisen sanan edustajille lokakuussa 1963. Merkin on suunnitellut mainostaiteilija Pekka Nissinen. Hengityslaitepotilaat ry:n logon perusrakenteen muodostaa ns. Pettay’n käsipalje, joka on yksinkertaisin olemassaolevista hengityslaitteista. Hengityslaite on merkissä kuvattu pelkistetyssä lehden muodossa. Tämä muoto symboloi elämää, samoin kuin merkin vihreä värikin.

Toukokuun 13. 2016 kokoontui Auroran sairaalan juhlasaliin 80 henkeä juhlimaan yhdistyksen 60-vuotista taivalta. Juhlapuheen piti eduskunnan varapuhemies Paula Risikko. Siinä hän toi mm. esille järjestöjen merkityksen tuoda tietoa päättäjille.

Viisi tarinaa jäsentemme elämästä juhlavuonna 2016