Vammaispalvelulakiuudistus hyväksyttiin eduskunnassa 1.3.2023 ja laki on tulossa voimaan 1.10. 2023. Nykyisille hengityshalvausstatuksen omaajille kyse on suuresta muutoksesta, sillä uudistuksen yhteydessä hengityshalvausstatuksen suunnitellaan poistuvan lainsäädännöstä. Siirtymäaikaa on tulossa kolme vuotta lain voimaantulosta. Voit lukea lisää uudistuksesta sivuiltamme https://hengitystuki.fi/vammaispalvelulain-uudistus/

1990-kuvun lopulla herättiin tarpeeseen kehittää hengityshalvauspotilaiden ja muiden hengitystukea kehittävien asemaa. Mera Luft – Ilmaa Elääksemme -projekti oli kolmen järjestön, Samfundet Folkhälsan i svenska Finland r.f./Folkhälsan Mittnyland Ab:n, Lihastautiliitto ry:n ja Hengityslaitepotilaat ry:n, yhteistyöhanke. Se jakoi tietoa hengitysfysioterapiasta, hengitysvajeesta ja sen tunnistamisesta ja hoidosta sekä hengityskoneenkäyttäjien sosiaaliturva- ja palvelujärjestelmistä. Päätavoitteeksi asetettiin luoda Suomeen toimiva hengitystukihoidon

Yhdistyksen jäsenistön kehitys kuvaa hengitystuen käyttöä Suomessa. Alkuvuosina hengityslaitteen käyttö liittyi tiukasti polioon ja oli täysin invasiivista, trakeostomiaa vaativaa. Kun poliorokote auttoi hävittämään taudin Suomesta, ei uusia hengityslaitteen käyttäjiä enää tullut kovaa tahtia. Hengityslaitteen hyödyt kuitenkin tunnistettiin muissakin hengitystä uhkaavissa tilanteissa, kuten tapaturmien jälkeen. Lihastautia sairastaville annettiin hengityslaite, kun vaihtoehtoja ei ollut, mutta sen käyttöä

Invasiivinen eli trakeostomian, kurkussa olevan reiän, kautta annettu hengitystuki ei ole kaikille paras vaihtoehto ja siihen liittyy aina riskejä. Nenämaskia tai kasvomaskia hyödyntävää eli non-invasiivista hengitystukea alettiin pohtia vaihtoehdoksi. Tällainen hengitystuki on helpompi toteuttaa myös kotona. Tutkimusta maskien käytöstä alettiin tehdä 1980-luvulla. Niiden todettiin sopivan muun muassa lihassairaille, uniapneaa sairastaville ja leikkauksista toipuville. Vuosituhannen loppuun