Muutamia vuosia sitten Lääkärilehdessä nostettiin esiin maamme terveydenhuollossa uusi käsite: häiriökysyntä. Sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa potilasasiakas saa joko väärää palvelua, vain osittain sitä palvelua, jota on tullut hakemaan, tai ei lainkaan palvelua – ja joutuu tämän vuoksi palaamaan uudelleen hakemaan apua. Siitä taas seuraa terveydenhuollon kuormittumista: uusista käynneistä ja avunpyynnöistä syntyy lisätyötä ja lisäkustannuksia.

Vikaa ei ole potilasasiakkaissa, vaan häiriökysyntä kertoo toimimattomasta palvelujärjestelmästä. Potilasasiakkaan ongelma ei ratkea kerralla, joten siihen joutuu hakemaan yhä uudelleen apua. Oikeastaan voisi sanoa, että kyse on terveyspalvelujen ”häiriötarjonnasta”, kun palvelut eivät osu siihen, mitä potilasasiakas tarvitsee.

Hengityslaitepotilaat ry:n Täysin palkein -hankkeessa on analysoitu kolmen vuoden yhteydenottoja yhdistyksen neuvontapalveluun. Tarkastelu paljastaa, että hengityshalvausstatuksen omaajien työntekijäringin järjestämisessä ja toimintatavoissa esiintyy tätä häiriötarjontaa ja useat yhteydenotot kuvastavat häiriökysyntää. Työntekijäringin järjestämisen tavoissa on epäonnistuttu tarjoamaan sopivaa ja riittävää palvelua.

Arkisemmin voi todeta, että työntekijäringin ohjeistus työtehtävistä ei aina vastaa hengityshalvausstatuksen omaajan palvelutarvetta. Yhteydenottojen yksi syy ovat myös sijaistamisen ja työntekijöiden rekrytoinnin ongelmien tuottamat puutevuorot, jotka herättävät aina suurta huolta.

Yhdistyksellemme, sairaanhoitopiireille ja yksityisille palveluntuottajille nämä tilanteet aiheuttavat paljon työtä, sillä ongelmat eivät yleensä katoa vaan jatkuvat tai toistuvat. Statuksen omaajat ja heidän läheisensä ottavat siis yhteyttä, mutta eivät välttämättä saa ongelmaansa edes yhdistyksen tuella ratkaistua. On myös havaittavissa, että samoja ongelmia voi olla monella, mutta palvelujärjestelmässä niitä ratkotaan yksittäistapauksina tai tilapäisesti.

Tutkijoiden mukaan olisi syytä tarkastella sitä, kohtaako tarjottu palvelu potilasasiakkaiden tarpeen sekä tunnistaa kohtaannon ongelmakohdat. Kohtaamisen onnistumiseksi on keskeistä ymmärtää potilasasiakkaiden tarpeet ja muuttaa terveydenhuollon tapaa järjestää työ siltä pohjalta lähteväksi.

Häiriökysyntään ja -tarjontaan tulisi terveydenhuollossa kiinnittää huomiota, niin myös hengityshalvauspalveluiden osalta.  Häiriöiden poistaminen saa potilasasiakkaat tyytyväisiksi, säästää kustannuksia ja vähentää työmäärää. Tutkijoiden suositusten mukaan päätöksenteon tulisi olla arjen työssä, ei siitä erillään olevilla organisaation tasoilla. Palvelun laatu tulisi määritellä potilasasiakkaiden ja terveydenhuollon toimesta yhdessä.

Tätähän yhdistyksemme on pyrkinyt jo pitkään ajamaan – kehitetään palveluja yhdessä.