Henkilökohtainen apu hengityslaitteen käyttäjälle, osa 2: Työnantajamalli

Tämä kirjoitus jatkaa pohdiskelua henkilökohtaisen avun järjestämismalleista. Sarjan muut kirjoitukset Henkilökohtainen apu hengityslaitteen käyttäjälle, osa 3: Palveluseteli ja hyvinvointialueen tuottama henkilökohtainen apu ja Henkilökohtainen apu hengityslaitteen käyttäjälle, osa 1: Mikä olisi juuri sinulle sopiva henkilökohtaisen avun järjestämistapa?

Nyt vuorossa on työnantajamalli, ja miten se sopii elämää ylläpitävän hengityslaitteen käyttäjälle.

Työnantajamallissa vammainen henkilö itse on vastuussa kaikista avun käytännönjärjestelyistä ja toimii avustajien työnantajana. Hyvinvointialue suorittaa palkanmaksun, mutta kaikki muu pitää hoitaa omin neuvoin. Tämä tarkoittaa, että vammainen itse päättää kenet palkkaa. Jos haluaa palkata lähihoitajia, voi sen tehdä, mutta voi palkata myös kouluttautumattoman henkilön.

Oman näköinen elämä

Kukaan ulkopuolinen ei aseta rajoituksia työvuoroihin, kunhan ne ovat työaikalainsäädännön ja mahdollisen työehtosopimuksen mukaisia. Työvuorot voivat olla hyvinkin pitkiä, ja ne voi suunnitella omien menojen mukaan. Työtehtäviäkään ei rajoiteta muiden tahojen ohjeistuksiin vedoten (paitsi lainsäädännön puitteissa). Työlainsäädäntöön ja muihin työntekoon liittyviin ohjeistuksiin on syytä tutustua.

Työnantajamalli mahdollistaakin omannäköisen elämän. Invalidiliiton kyselyn (2022) mukaan työnantajamallissa pystyttiin eniten vaikuttamaan oman arjen sujumiseen. Henkilökohtaisen avun käyttäjä saa itse rakentaa oman arkensa.

Työnantajuus on vaativaa

Työantajamallissa tulee vastuuta työntekijöiden löytämisestä ja perehdyttämisestä, sekä muista työnantajan velvollisuuksista. Työnantajuus vaatii paljon voimavaroja, erityisesti jos tarvitsee paljon apua, koska työnantajan velvollisuuksista ei voi luistaa. Jos on huono päivä, ei työnantajuutta voi sysätä syrjään. Työntekijöistä pitää huolehtia aina.

Hengityslaitteen varaisille tärkeintä on ehkä sijaisten löytäminen vakiavustajien ollessa estyneitä. Sekin on omalla vastuulla, tosin usein tähän tarjotaan ratkaisuksi myös palveluseteliä. Rekrytoinnin haasteet kasautuvatkin työnantajamallia käyttäville (Invalidiliitto 2022). Avustajien saatavuus on ollut viime aikoina haasteellista, mutta ei mahdotonta. Rekrytointiprosessi ilmoituksen laatimisesta perehdytykseen vie aikaa ja voimavaroja.

Henkilökohtaisten avustajien työnantajien tukena toimii Henkilökohtaisten avustajien työnantajien liitto eli Heta-liitto. Sieltä voi kysyä neuvoja eri tilanteiseen. Heta-liittoon kuuluville työnantajille on neuvoteltu oma työehtosopimus. Se takaa liittoon kuuluvien avustajille tietyn palkkatason, mahdollistaa erilaiset työvuorojärjestelyt ja pitkät työvuorot, sekä tuo muita hyötyjä.

Yhteenvetona siis, että työnantajamalli ei siis sovi kaikille. Se kuitenkin tuo eniten itsenäisyyttä.


Kirjoittaja on ollut henkilökohtaisen avun käyttäjä koko elämänsä, ja avustajien työnantaja yli puolet siitä. Viime vuodet hän on vaikuttanut Heta-liiton varapuheenjohtajana.

Kommentit

Tervetuloa verkkosivuillemme!

Kaipaamme hieman palautetta sivustomme sisällöstä. Toivottavasti jaksat vastata yhteen kysymykseen.

Tietoa käytetään toimintamme kehittämiseen. Kiitos!

Skip to content