Hitaasti etenevän hengitysvajeen tunnistaminen

Keuhkojen tehtävä on tuoda elimistöön happea ja poistaa sieltä hiilidioksidia. Toimiakseen hyvin tässä tehtävässä keuhkot tarvitsevat avukseen hengityslihaksia. Tapahtumaa, jossa happipitoinen ilma saapuu hengityslihasten toiminnan seurauksena keuhkoihin ja hiilidioksidi poistuu, kutsutaan keuhkotuuletukseksi.

Hengityslihakset toimivat palkeen tavoin. Jos keuhkot yhdessä hengityslihasten kanssa eivät pysty huolehtimaan riittävästä keuhkotuuletuksesta, syntyy hengitysvajaus ja valtimoveren happipitoisuus voi vähetä ja hiilidioksiditaso kohota. Liika hiilidioksidi valtimoveressä on vaarallista, ja keuhkot tarvitsevat silloin tukea hiilidioksidin poistamiseen eli hengityslihasten paljetoiminnan avustamista. Liian matala happipitoisuus liittyy yleensä keuhkokudoksen sairastumiseen ja hoidetaan antamalla lisähappea.

Lihassairauksissa itse keuhkot ovat yleensä terveet, mutta joidenkin lihassairauksien kohdalla hengityslihaksien toiminta heikkenee, jolloin voi syntyä hengitysvajaus. Prosessi etenee yleensä hitaasti.

Hitaasti kehittyvä hengitysvajaus aiheuttaa oireita yleensä ensin yön aikana. Hengitys muuttuu vähitellen pinnallisemmaksi ja lihasjänteys vähenee, jolloin vaste veren kohonneeseen hiilidioksidipitoisuuteen heikkenee.

Hengitysvajauksen ja hiilidioksidipitoisuuden nousun oireita voivat olla mm.

  • rasituksen siedon huononeminen,
  • hengenahdistus,
  • aamupäänsärky ja tokkuraisuus,
  • päiväaikainen väsymys,
  • uneliaisuus,
  • uupumus ja ärtyneisyys,
  • keskittymiskyvyn heikkeneminen,
  • huono ruokahalu,
  • ruuan meneminen toistuvasti väärään kurkkuun tai
  • infektioalttiuden lisääntyminen esimerkiksi keuhkokuumeina.

Jos havaitsee näitä oireita, on hyvä pyytää selvitystä tilanteeseen.

Pitkäaikaista hengitysvajausta epäiltäessä tutkitaan valtimoverikaasunäyte. Lisäksi tehdään useimmiten keuhkojen toimintaa mittaava puhallustesti (spirometria) ja yöllinen veren happikyllästeisyyden ​ja hiilidioksiditason mittaus. Mikäli hiilidioksidi ei poistu verenkierrosta riittävästi, voi hengitystukilaitteesta olla apua. 

Hyvin toimiva hengitystukihoito poista hengitysvajauksen oireet ja vähentää infektioherkkyyttä.

Lisää luettavaa

Hengityslaite ja sähkökatko

Sähkökatkoihin varautuminen on kaikille tärkeää, mutta elämää ylläpitävän hengitystuen käyttäjille se on olennaista. Hengityslaite ja imulaite eivät toimi ilman sähkävirtaa. Suorastaan välttämätöntä sähkökatkojen ennakointi on,

Lue lisää »

Leikkaukseen varautuminen 

Elämää ylläpitävän hengityslaitteen kanssa voi joskus päätyä erilaisiin leikkausta ja nukutusta edellyttäviin tilanteisiin. Niissä hengityslaitteen käyttö pitää aina huomioida erikseen. Perussairaus tai vamma, sekä muu

Lue lisää »

Lisää tietoa:

Etsitkö tietoa tai tukea elämästä uniapnean kanssa? Löydät sitä Suomen Uniapneayhdistyksen tai Hengitysliiton kautta

Skip to content