1957 annettiin laki ja asetus hengityshalvauspotilaiden hoitokustannuksista, jonka mukaan hengityshalvauspotilaille on annettava valtion ja kunnallisessa sairaalassa maksuton hoito ja ylläpito. Hengityshalvauspotilaalla tarkoitettiin potilasta, jota hengityshalvauksen vuoksi hoidettiin hengityslaitteessa. Hengityshalvausstatus oli syntynyt, mutta sen perusteita ei tarkemmin määritelty. Siitä ei tullut tässä vaiheessa eikä myöhemminkään kliininen diagnoosi, vaan vain tarve hengityslaitteen tarvitsemiselle riitti statuksen saamiseen.

Laki hengityshalvauspotilaiden hoitokustannuksista.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään :

1§

Hengityshalvauspotilaalle on annettava valtion ja kunnallisessa sairaalassa maksuton hoito ja ylläpito.
Mitä tässä laissa säädetään kunnallisesta sairaalasta, on voimassa myös yliopistollisesta keskussairaalasta.

2§

Kunnalliselle sairaalalle, jossa hoidetaan hengityshalvauspotilasta, korvataan valtion varoista potilaan sairaalahoidosta ja ylläpidosta aiheutuneet todelliset hyväksyttävät kustannukset.

3§

Tarkemmat määräykset tämän lain soveltamisesta ja korvauksen suorittamisesta kunnalliselle sairaalalle annetaan asetuksella.

Tätä lakia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1957 lukien.