Käytän tässä kirjoituksssa nimitystä kostuttaja ns. hygroskoopiselle kostuttajalle (aktiivinen, eli lämmitettävä vesihaude on eri tilanne).
- Kostuttaja ei saisi olla kostuttaja/suodatin yhdistelmä. Suodattimesta ei ole infektioriskin kannalta mitään positiivistä puolta sillä pelkkä kostuttaja estää oikein käytettynä bakteerien leviämisen yhtä hyvin. Kostuttaja/suodatin yhdistelmä kasvattaa kuollutta tilaa ja virtausvastusta.
- Kostuttaja tulisi vaihtaa riittävän usein, ei sen takia että sen kostutusteho huononee, vaan sen virtausvastukset kasvaa. Pöpöt eivät pysty kasvamaan itse kostuttajassa, nimittäin sen hygroskoopinen media on bakterisiidinen (bakteria tuhoava).
- Kostuttajaa tulisi aina käyttää tavalla niin, että mahdollinen tiivistynyt vesi ei pääse valumaan koneeseen päin, jolloin kontaminoidaan potilasletkustoa.
- Kostuttajan vaihdon yhteydessä vaihdetaan myös kanyylin ja kostuttajan välinen letku, -siellä se bakteerikasvu jyllää!
- Tehokas kostuttaja kerää aina nestettä. Määrää voidaan vähentää huolehtimalla siitä että e.m. väliletku ja kostuttaja pidetään mahd. lämpimänä (kaulaliina tms).
Hygroskoopisia kostuttajia on markkinoilla useampia. Koko on tehon suhteen ratkaiseva. Teho spesifioidaan yleenssä sillä tavalla että kostuttaja XX antaa 34 mg vettä / litraa hengityskaasua tietyn kertavoluumin vallitessa. Jos käyttäjä käyttää HumiVentin ”pienempää” kostuttajaa alla mainitusta syistä, se ei takaa että hänen kostutus on riittävä. Yleenssä voidaan sanoa että käytettäessä hygroskoopista kostuttajaa, kosteus on riittämätön. Kosteus tulisi olla yli 40 mg / litraa ja siihen ei yksikään hygroskoopinen kostuttaja yllä.
Hygroskoopiset kostuttajat ovat kompromissi, tulisi vaan varmistaa että käytätte laadukasta, riittävän kookasta tuotetta sillä nämä kostuttajat kostuttavat hunoimillaan 25 mg/lit ja parhaimillaan 35mg/lit.
Kostutus on tärkeää. Se on avainasemassa suojauduttaessa keuhkoinfektiolta .
