Mitä on elämää ylläpitävä hengitystukihoito

Pitkäaikaisen hengitystukihoidon tarve syntyy hengitysvajauksesta ja voi aiheutua monesta syystä erilaisten sairauksien tai vammojen takia. Kun keuhkot eivät itse pysty huolehtimaan riittävästä tuuletuksesta, valtimoveren hiilidioksidiosapaine kohoaa. Liika hiilidioksidi valtimoveressä on vaarallista, ja keuhkot tarvitsevat tukea hiilidioksidin poistamiseen. Tähän käytetään tarvittaessa hengitystukihoitoa.


Hengitysvajauksen ja valtimoveren hiilidioksidipitoisuuden nousun oireita voivat olla:

  • rasituksen siedon huononeminen
  • hengenahdistus
  • aamupäänsärky ja tokkuraisuus
  • päiväaikainen väsymys
  • uupumus ja ärtyneisyys
  • keskittymiskyvyn heikkeneminen
  • huono ruokahalu
  • ruuan meneminen toistuvasti väärään kurkkuun
  • toistuvat keuhkokuumeet

Hengitystukihoidossa avustetaan hengitystä paineilmaa puhaltavalla laitteella. Pitkäaikaista hengityskoneen avulla toimivaa hengitystukihoitoa toteutetaan kahdella tavalla: yleensä maskin tai suukappaleen kautta toteutettavana osa-aikaisena tukea (non-invasiivinen hengitystuki), tai kaulalle tehtävän avanteen (trakeostomia) kautta toteutettavana, yleensä ympärivuorokautisesti tarvittavana hengityksen tukena (invasiivinen hengitystuki).

Non-invasiivinen hengitystuki riittää yleensä, jos elimistöllä on jäljellä osittaisia omia voimavaroja ja edellytyksiä hengitykseen. Invasiiviseen hengitystukeen päädytään yleensä silloin, jos elimistön voimavarat eivät riitä ylläpitämään ja turvaamaan riittävää hengitystä. Invasiivinen hengitystuki edellyttää hengityslaitteen toimintaan ja hengitystukihoitoon perehtyneen ulkopuolisen henkilön läsnäoloa, apua ja valvontaa.

Nykyaikaiset hengityskoneet voidaan säätää joko tukemaan tai täysin ylläpitämään hengitystä. Ensisijainen tavoite on aina säätää hengityskone tukemaan ihmisen omia hengitysyrityksiä. Hengitystä täysin ylläpitävässä hoidossa kone puolestaan säädetään ylläpitämään hengitystä siten, että hengitys muistuttaa mahdollisimman tarkoin konetta tarvitsevan omaa itsenäistä hengitystä. Konetta tarvitsevan kannalta on tärkeää, että voitaisiin käyttää puheen mahdollistavaa trakeostomiakanyylia.

Hengityskonehoidon aloitus ja hoidon seuranta tapahtuvat erikoissairaanhoidossa. Kullakin sairaanhoitopiirillä on omat ohjeet hengityskonehoidon järjestämisestä.


Video hengitystukihoidon aloittamisesta


Olitko etsimässä tietoa uniapnealaitteista? Käytätkö hengityslaitetta keuhkoahtaumataudin tai lihavuuden takia? Käänny silloin Hengitysliiton tai Suomen uniapneayhdistyksen puoleen

Hengitysliitto  https://www.hengitysliitto.fi/hengitys-sairaudet/uniapnea/ ja   https://www.hengitysliitto.fi/hengitys-sairaudet/laakitys-ja-apuvalineet/cpap-laitteet/
Suomen uniapneayhdistys  https://www.uniliitto.fi/uniyhdistykset/suomen-uniapneayhdistys/

Lisää luettavaa

Hengityslaite ja sähkökatko

Sähkökatkoihin varautuminen on kaikille tärkeää, mutta elämää ylläpitävän hengitystuen käyttäjille se on olennaista. Hengityslaite ja imulaite eivät toimi ilman sähkävirtaa. Suorastaan välttämätöntä sähkökatkojen ennakointi on,

Lue lisää »

Leikkaukseen varautuminen 

Elämää ylläpitävän hengityslaitteen kanssa voi joskus päätyä erilaisiin leikkausta ja nukutusta edellyttäviin tilanteisiin. Niissä hengityslaitteen käyttö pitää aina huomioida erikseen. Perussairaus tai vamma, sekä muu

Lue lisää »

Lisää tietoa:

Etsitkö tietoa tai tukea elämästä uniapnean kanssa? Löydät sitä Suomen Uniapneayhdistyksen tai Hengitysliiton kautta

Skip to content